Joroisten kunta Esityslista 8.12.2006
Koulunjohtajien kokous
Aika: 12.12. 2006 klo 15.15-
Paikka: Kunnanvirasto
Läsnä: Minna Isoniemi, Kaitaisten koulu
Timo Vesa, Kerisalon koulu
Ari-Pekka Isoniemi, Kirkonkylän koulu
Sisko Peuhkuri, Kolman koulu
Allan Nyyssönen, Maaveden koulu
Jari Toroi, Kuvansin koulu
Raimo Salkinoja, yläaste, esittelijä
Timo Smolander, lukio, poissa
1. Talousarvion toteutuma 2006 ja valmistautuminen tilinpäätökseen
Kokouksessa jaetaan talousarvion toteutuma sekä kirjanpidon antamat ohjeet tilinpäätökseen valmistautumisesta.
Ehdotus: Merkitään tiedoksi.
2. Esityksen tekeminen lukuvuoden 2007-2008 työajaksi
Ensi lukuvuoden työaikaa on käsitelty Mikkelin seudun opetus- ja sivistystoimen johtajien yhteiskokouksessa 21.11.2006. Kokouksessa on päätetty suosittaa seuraavaa
syyslukukausi 14.8.-21.12.2007, 87 työpäivää
kevätlukukausi 2.1.-31.5.2008, 101 työpäivää
syysloma 22.-26.10.2007 (viikko 43)
hiihtoloma 25.-29.2.2008 (viikko 9)
Työpäivien lukumäärä on edellä olevassa suosituksessa virheellisesti 188.
Perusopetuslain 23 § 1 momentin mukaan on lukuvuodessa 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiviksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.Lukuvuonna 20007-2008 vapunpäivä sattuu arkipyhään helatorstaille vuonna 2008 eikä sitä näin ollen voi vähentää työpäivien lukumäärästä. Perusopetuslain mukaan toimittaessa on ainoa lukuvuoden 2007-2008 työpäivistä vähennettävä työpäivä itsenäisyyspäivä, joka sattuu arkipäivään torstaille. Kuntaliitto on antanut asiasta tiedotteen, tiedote on internetosoitteessa http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;66354;66362;111746
Varkauden työajaksi päätettäneen seuraavaa:
syyslukukausi 13.8.-21.12.2007, 89 työpäivää
kevätlukukausi 2.1.-31.5.2008, 100 työpäivää
syysloma 15.-21.10.2007 (viikko 42)
hiihtoloma 3.-9.3.2008 (viikko 10)
vapaapäivä 2.5.2008
Ehdotus: Päätetään esittää koulutuslautakunnalle, että se suosituksesta poiketen päättäisi Joroisten koululaitoksen työajaksi saman, mitä Varkaus päättää omaksi työajakseen eli
syyslukukausi 13.8.-21.12.2007, 89 työpäivää
kevätlukukausi 2.1.-31.5.2008, 100 työpäivää
syysloma 15.-21.10.2007 (viikko 42)
hiihtoloma 3.-9.3.2008 (viikko 10)
- vapaapäivä 2.5.2008
Perusteluna on se, että joroislaisia oppilaita käy paljon ammattioppilaitoksissa Varkaudessa. Käytäntö on osoittanut, että perheet tekevät yhteisiä lomamatkoja ja perheen kaikkien lasten loma-ajat tulisi tästä syystä olla samat, jotta vanhemmat eivät hakisi vapaata lapsilleen koulusta loma-matkojen vuoksi.
3. Yläasteelle syksyllä 2006 siirtyneiden arviointi
Vuoden 2006 talousarviossa on yhtenä laatutavoitteena ”Oppilaan siirtyessä kouluasteelta toiselle oppilaan tietotaidollinen suoriutuminen sekä käyttäytyminen säilyvät 80% vähintäänkin samalla tasolla.”
Arvioinnin suorittaminen edellyttää kevään 2006 kuudensien luokkien luokanopettajien ja 7. luokkien luokanvalvojien tapaamista.
Ehdotus: Kevään 2006 kuudensien luokkien luokanopettajien ja 7. luokkien luokanvalvojien tapaaminen on keskiviikkona 17.1.2007 yläasteella, jossa tilaisuus on organisoitu siten, että luokanopettajat kiertävät luokanvalvojan luota toiselle. Luokanopettajat ja luokanvalvojat arvioivat keskenään keskustellen kevään 2006 ja joulun 2006 todistusarvosanoja hyväksi käyttäen, onko kyseinen tavoite kuinkin oppilaan kohdalla saavutettu.
Mikäli viime kevään 6. luokan opettaja ei ole enää koulussa töissä, koulunjohtaja lähettää paikalle jonkun muun opettajan, joka tuntee oppilaat tai tulee itse.
4. Joulukirkko 21.12.2006
Seurakunta järjestää koululaisille joulukirkon 21.12.2006 klo 9. Kirkkoon eivät tule Kerisalon ja Maaveden oppilaat.
Edellisellä kerralla oppilaiden järjestäytyminen vei niin paljon aikaa ja tilaisuus venyi niin pitkäksi, että oppilaat eivät tahtoneet ehtiä paluukyyteihin.
Ehdotus: Kartoitetaan 21.12.2006 olevan joulukirkon järjestelyihin liittyvät kysymykset ja keskustellaan niistä..
5. Kouluterveystutkimuksen tulokset
Kouluterveystutkimus suoritetaan yläasteella ja lukiossa joka toinen vuosi ja tämän vuoden tulokset ovat juuri tulleet ja ne jaetaan kokouksessa.
Ehdotus: Käydään tulokset läpi ja keskustellaan niiden tuomista haasteista peruskoulun kasvatustyölle.
7. JJR-asiaa/Valamon seminaari
Valamossa oli 7.12.-8.12.2006 johtajien virka- ja luottamusmiesten seminaari, jossa käsiteltiin JJR-yhteistyön keskeisiä asioita ja suuria linjoja kuten esimerkiksi hallintosäännön sisältöä.
Ehdotus: Keskustellaan uudesta hallintosäännöstä ja muista Valamon seminaarissa käsitellyistä asioista, mikäli niistä saadaan tietoa ennen kokousta.
8. Tietoyhteiskuntarahat
Joroisten perusopetuksen luokille 1-6 on myönnetty antenniverkon digikelpoiseksi korjaamiseen avustusta 1000 €. Hyväksyttyjen kustannusten tulee olla 2000 €. Tällä summa ei kuitenkaan voida korjata kaikkien ala-asteiden antenniverkkoja.
Olen sopinut rakennusmestari Jarmo Piikin kanssa, että tässä vaiheessa korjataan oppilasmääriltään suurimpien koulujen eli Kirkonkylän ja Kuvansin antenniverkot muiden koulujen verkkojen jäädessä tässä vaiheessa ennalleen.
Ehdotus: Merkitään tehdyt toimenpiteet ja päätökset tiedoksi.
Raimo Salkinoja
rehtori, esittelijä
torstai 7. joulukuuta 2006
Pekka Viljakaisen puhe lukion 20-vuotisjuhlassa
Hyvät naiset ja herrat, hyvät opettajat ja luokkatoverit,
Olen ylpeä saadessani sanoa, että olen ollut Joroisten lukiossa. Olin ja olimme etuoikeutettuja kun sain tehdä töitä lukion tiimissä, jossa oli häikäisevän rajut opettajat, lämminhenkinen ilmapiiri, viimeisen päälle olevat mahdollisuudet kehittää itseään sekä tietenkin järjettömän reuhakkaat oppilaat – aidot ystävät.
Tästä syystä haluan kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka antoivat tähän kaikkeen mahdollisuuden. Kiitos.
Tänään en aio kuitenkaan puhua menneisyydestä, enkä aio syyllistyä hymistelyyn, joka ei tätä maailmaa vie yhtään mihinkään – tai ainakaan eteenpäin. Pörssiyhtiön johtajana, tulee melkein joka lauseen loppuun lisätä juridinen lause: ”Historiassa toteutuneet tapahtumat ja tulokset, eivät ole tae tulevaisuuden tuotoista.” Tämä kaikkihan on vaan juridiikkaa, jolla sijoittajille muistetaan, ettei historian saavutuksilla ole juurikaan merkitystä kun rakennetaan tulevaisuutta. On totta, että historiasta pitää oppia, mutta kun rakennetaan kilpailukykystrategiaa, tässä tapauksessa Joroisten Lukion, emme saa jäädä jumiin.
Tästä syystä, aion tässä lyhyessä tervehdyksessäni keskittyä vain ja ainoastaan niihin asioihin, jotka ovat mielestäni tärkeitä taatessamme seuraavan 20 vuoden taival lukiolle.
Kaiken ydin on yrittäjyys. Joroisten lukion tulisi suuntautua siten, että se tuottaisi sellaisia nuoria, joilla olisi palava halua alkaa yrittäjiksi. Se miksi sanon näin on yksinkertainen; Ilman yrittäjyyttä ja yrittäjä ystävällistä ilmapiiriä ei meidän tarvitse pitää 20 vuoden päästä Joroisten lukion 40 vuotisjuhlia, koska Joroinenkin on muuttunut pelkästään kesälomalaisten kokoontumispaikaksi. Ja tämä synkkä kuva toteutuu melko varmasti, ellei koko Joroinen ja siinä sivussa Lukio, pistä todella uutta vaihdetta päälle.
Yrittäjyyden tukemisella en tarkoita ollenkaan sitä, että kaikkien pitäisi lopettaa koulun käynti ylioppilaslakkiin, vaan sitä, että yrittäjyydessä on kyse mielentilasta ja ympäristöstä jos voi ja sallitaan kehittyä. Tätä kehitystä ei todellakaan voi pakottaa tai oppia vaikka kuinka istuisi kurssilla. Mielestäni Joroisten lukiossa opin paljon kovasta yrittämisestä ja suvaitsevaisuudesta.
Oman kokemukseni mukaan menestyminen on kiinni kolmesta keskeisestä arvosta, jotka ovat: Rohkeus, ahkeruus, avoin työyhteisö
Mielestäni Joroisten Lukion oppilaat pitää varustaa arvomaailmalla, jossa jokainen voi rohkeasti tuoda esille omia ajatuksiaan ja jossa diversiteetistä, eli ihmisten erillaisuudesta tehdään vahvuus. Tulevaisuuden voittaja tiimejä ovat ne, jotka pääsevät eroon ns. umpimielisestä kotiseuturakkaudestaan ja jotka lähtevät rohkeasti yhdistämään omia vahvuuksiaan kansainvälisellä areenalla – ja todella kovassa kilpailussa.
Toisena tekijänä haluan nostaa esille innovaatiot, mutta itse asiassa käänteisessä merkityksessä. Mielestäni aivan liian usein luullaan, että menestys perustuu ainutlaatuiseen keksintöön ja jos keksintöä ei jostain putkahda, ei voi myöskään menestyä. Se on mielestäni täyttä potaskaa.
Albert Einstein sanoi:
On kaksi tapaa elää elämä: ikään kuin mikään ei olisi ihmeellistä ja ikään kuin aivan kaikki olisi ihmeellistä.
Minusta Joroisten lukion pitää kasvattaa ihmisiä jotka ajattelevat kuin Einstein; Eli toisinsanoen joka puolella pitää nähdä ensisijaisesti mahdollisuuksia JA sitten pitää työskennellä uupumatta ja yötäpäivää näiden mahdollisuuksien ympärillä. Ja kun tarpeeksi tekee töitä ja pistää ihan kaikki peliin – myös menestystä alkaa tulla. Ilman työtä ei tapahdu yhtään mitään.
Omasta mielestäni Lukioon pitäisi laittaa 4 viikon pakollinen risusavotta kurssi, jossa kaikkien opiskelijoiden pitäisi valkolakin saadakseen tehtävä jotain todellista työtä. Sen kurssin jälkeen myös mukavat sisätyöt alkavat taas maistua.
Kaikessa toiminnassa tarvitaan rohkeutta tuoda omat ajatukset esille ja esittää ne niin selkeästi että yleisö sen ymmärtää. Maailmassa on miljoonia nerokkaita ihmisiä, jotka ovat kykenemättömiä tuomaan asiansa esille. Mielestäni tässä esiintymistaidossa ja rohkeudessa Lukiolla on fantastinen mahdollisuus. Itse koin Jäppisen Marjatan näytelmäkerhossa sellaisen tulikasteen, ettei sen jälkeen mikään esiintyminen ole enää tuntunut miltään. Ja esiintymisiä olen tosiaan tehnyt. Viimeisen vuodenkin aikana melkein 300, 26 eri maassa. Kuulijakunnalle joka on vaihdellu yhdestä 4000:een. Tästäkin osaamista kiitos kuulu Lukiolle ja erityisesti Marjatalle joka jaksoi meitä kovapäisiä pässinpäitä kärsivällisesti opettaa.
Hyvät naiset ja herrat; Kaikki on kiinni rohkeudesta, ahkeruudesta ja työympäristöstä joka sallii poikkeavuudet ja tukee jokaisen yksilön vahvuuksien kehitystä. Tähän pitää Joroisten lukion strategian mielestäni pohjautua.
Tukeakseni omalta osaltani näitä arvoja, kannan omalta osaltani korteni kekoon, lahjoittamalla 20 000 euroa koulun stidendirahastolle. Idea on, että tästä seuraavat 20 vuotta eteenpäin annamme stipendin sellaiselle oppilaalle, joka omalla käyttäytymisellään, asenteellaan ja osaamisellaan on rakentamassa Suomeen yrittäjyyttä ja uusia innovaatiota. Stipendin palkintolautakunta tulee kokoontumaan Joroiselän akonsaaren savusaunan laiturilla kunkin vuoden toukokuun 27. päivänä ja lautakunnan päätös on lopullinen, eikä siitä kannalta valittaa.
Rakkaat ystävät. Olen ylpeä siitä, että sain helkkarin moisen energia ja osaamisruiskeen Joroisten lukion tunneilla ja ilmapiirissä 20 vuotta sitten. Haluan, että 20 vuoden päästä voimme todeta, että Lukion kilpailustrategia on purrut ja se on entistäkin rajummassa iskussa. Emme voi hyväksyä lukiolle tai koko maaseudulle ns. ”viimeinen sammuttaa valot strategiaa”. Luovuttaminen ei koskaan ollut osa Joroisten Lukion henkeä. Kaikki, jotka ovat olleet osa Joroisten lukion tarinaa tietävät sen. Tästä syystä meidän kilpailukyvyn puolesta on syytä taistella viimeisen hengenvetoon asti. Kiitos.
Olen ylpeä saadessani sanoa, että olen ollut Joroisten lukiossa. Olin ja olimme etuoikeutettuja kun sain tehdä töitä lukion tiimissä, jossa oli häikäisevän rajut opettajat, lämminhenkinen ilmapiiri, viimeisen päälle olevat mahdollisuudet kehittää itseään sekä tietenkin järjettömän reuhakkaat oppilaat – aidot ystävät.
Tästä syystä haluan kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka antoivat tähän kaikkeen mahdollisuuden. Kiitos.
Tänään en aio kuitenkaan puhua menneisyydestä, enkä aio syyllistyä hymistelyyn, joka ei tätä maailmaa vie yhtään mihinkään – tai ainakaan eteenpäin. Pörssiyhtiön johtajana, tulee melkein joka lauseen loppuun lisätä juridinen lause: ”Historiassa toteutuneet tapahtumat ja tulokset, eivät ole tae tulevaisuuden tuotoista.” Tämä kaikkihan on vaan juridiikkaa, jolla sijoittajille muistetaan, ettei historian saavutuksilla ole juurikaan merkitystä kun rakennetaan tulevaisuutta. On totta, että historiasta pitää oppia, mutta kun rakennetaan kilpailukykystrategiaa, tässä tapauksessa Joroisten Lukion, emme saa jäädä jumiin.
Tästä syystä, aion tässä lyhyessä tervehdyksessäni keskittyä vain ja ainoastaan niihin asioihin, jotka ovat mielestäni tärkeitä taatessamme seuraavan 20 vuoden taival lukiolle.
Kaiken ydin on yrittäjyys. Joroisten lukion tulisi suuntautua siten, että se tuottaisi sellaisia nuoria, joilla olisi palava halua alkaa yrittäjiksi. Se miksi sanon näin on yksinkertainen; Ilman yrittäjyyttä ja yrittäjä ystävällistä ilmapiiriä ei meidän tarvitse pitää 20 vuoden päästä Joroisten lukion 40 vuotisjuhlia, koska Joroinenkin on muuttunut pelkästään kesälomalaisten kokoontumispaikaksi. Ja tämä synkkä kuva toteutuu melko varmasti, ellei koko Joroinen ja siinä sivussa Lukio, pistä todella uutta vaihdetta päälle.
Yrittäjyyden tukemisella en tarkoita ollenkaan sitä, että kaikkien pitäisi lopettaa koulun käynti ylioppilaslakkiin, vaan sitä, että yrittäjyydessä on kyse mielentilasta ja ympäristöstä jos voi ja sallitaan kehittyä. Tätä kehitystä ei todellakaan voi pakottaa tai oppia vaikka kuinka istuisi kurssilla. Mielestäni Joroisten lukiossa opin paljon kovasta yrittämisestä ja suvaitsevaisuudesta.
Oman kokemukseni mukaan menestyminen on kiinni kolmesta keskeisestä arvosta, jotka ovat: Rohkeus, ahkeruus, avoin työyhteisö
Mielestäni Joroisten Lukion oppilaat pitää varustaa arvomaailmalla, jossa jokainen voi rohkeasti tuoda esille omia ajatuksiaan ja jossa diversiteetistä, eli ihmisten erillaisuudesta tehdään vahvuus. Tulevaisuuden voittaja tiimejä ovat ne, jotka pääsevät eroon ns. umpimielisestä kotiseuturakkaudestaan ja jotka lähtevät rohkeasti yhdistämään omia vahvuuksiaan kansainvälisellä areenalla – ja todella kovassa kilpailussa.
Toisena tekijänä haluan nostaa esille innovaatiot, mutta itse asiassa käänteisessä merkityksessä. Mielestäni aivan liian usein luullaan, että menestys perustuu ainutlaatuiseen keksintöön ja jos keksintöä ei jostain putkahda, ei voi myöskään menestyä. Se on mielestäni täyttä potaskaa.
Albert Einstein sanoi:
On kaksi tapaa elää elämä: ikään kuin mikään ei olisi ihmeellistä ja ikään kuin aivan kaikki olisi ihmeellistä.
Minusta Joroisten lukion pitää kasvattaa ihmisiä jotka ajattelevat kuin Einstein; Eli toisinsanoen joka puolella pitää nähdä ensisijaisesti mahdollisuuksia JA sitten pitää työskennellä uupumatta ja yötäpäivää näiden mahdollisuuksien ympärillä. Ja kun tarpeeksi tekee töitä ja pistää ihan kaikki peliin – myös menestystä alkaa tulla. Ilman työtä ei tapahdu yhtään mitään.
Omasta mielestäni Lukioon pitäisi laittaa 4 viikon pakollinen risusavotta kurssi, jossa kaikkien opiskelijoiden pitäisi valkolakin saadakseen tehtävä jotain todellista työtä. Sen kurssin jälkeen myös mukavat sisätyöt alkavat taas maistua.
Kaikessa toiminnassa tarvitaan rohkeutta tuoda omat ajatukset esille ja esittää ne niin selkeästi että yleisö sen ymmärtää. Maailmassa on miljoonia nerokkaita ihmisiä, jotka ovat kykenemättömiä tuomaan asiansa esille. Mielestäni tässä esiintymistaidossa ja rohkeudessa Lukiolla on fantastinen mahdollisuus. Itse koin Jäppisen Marjatan näytelmäkerhossa sellaisen tulikasteen, ettei sen jälkeen mikään esiintyminen ole enää tuntunut miltään. Ja esiintymisiä olen tosiaan tehnyt. Viimeisen vuodenkin aikana melkein 300, 26 eri maassa. Kuulijakunnalle joka on vaihdellu yhdestä 4000:een. Tästäkin osaamista kiitos kuulu Lukiolle ja erityisesti Marjatalle joka jaksoi meitä kovapäisiä pässinpäitä kärsivällisesti opettaa.
Hyvät naiset ja herrat; Kaikki on kiinni rohkeudesta, ahkeruudesta ja työympäristöstä joka sallii poikkeavuudet ja tukee jokaisen yksilön vahvuuksien kehitystä. Tähän pitää Joroisten lukion strategian mielestäni pohjautua.
Tukeakseni omalta osaltani näitä arvoja, kannan omalta osaltani korteni kekoon, lahjoittamalla 20 000 euroa koulun stidendirahastolle. Idea on, että tästä seuraavat 20 vuotta eteenpäin annamme stipendin sellaiselle oppilaalle, joka omalla käyttäytymisellään, asenteellaan ja osaamisellaan on rakentamassa Suomeen yrittäjyyttä ja uusia innovaatiota. Stipendin palkintolautakunta tulee kokoontumaan Joroiselän akonsaaren savusaunan laiturilla kunkin vuoden toukokuun 27. päivänä ja lautakunnan päätös on lopullinen, eikä siitä kannalta valittaa.
Rakkaat ystävät. Olen ylpeä siitä, että sain helkkarin moisen energia ja osaamisruiskeen Joroisten lukion tunneilla ja ilmapiirissä 20 vuotta sitten. Haluan, että 20 vuoden päästä voimme todeta, että Lukion kilpailustrategia on purrut ja se on entistäkin rajummassa iskussa. Emme voi hyväksyä lukiolle tai koko maaseudulle ns. ”viimeinen sammuttaa valot strategiaa”. Luovuttaminen ei koskaan ollut osa Joroisten Lukion henkeä. Kaikki, jotka ovat olleet osa Joroisten lukion tarinaa tietävät sen. Tästä syystä meidän kilpailukyvyn puolesta on syytä taistella viimeisen hengenvetoon asti. Kiitos.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
